Joulujuhlaa ja -apua

Keskiviikkona oli aika ihana iltapäivä. Tätskän kohta 3 v. muru soitti aiemmin sydäntäsärkevän puhelun, jonka sisältö oli yksiselitteinen: ’Ulla minulla on ikävä sinua.’ ja murun äiti jatkoi kutusulla murun päiväkodin joulujuhlaan. Voi kyynel! Eihän moisesta pyynnöstä voi kieltäytyä, vaan pitää olla vain onnellinen, että tätskän pieni muru edes muistaa tätskän ja kaipaa leikkikaveria. Keskiviikkona siis suuntasin hieman aiemmin töistä kohti Pohjois-Tapiolaa ja vuoden ekaa joulujuhlaa.

Pikku Veen ja vielä pienemmän tätskän murun, 1 v. Een ilmeet muuttui kovin kun tulin suoraan tarhaan. V ei meinannut pysyä housuissaan innostuksesta, ja esitteli ison pojan elkein tarhan läpi. Itse juhla oli tuon ikäisille sopivan lyhyt, tosin sisälsi omaan makuuni aika paljon kristillistä laulua siitä, miten olemme kaikki lapsia (johon V muuten kommentoi vakavalla ilmeellä: Minä olen iso poika!). Juhlan jälkeen oli tarjolla vielä puuroa ja seikkailu kotiin metsän läpi. Ilta sisälsi aika paljon tätskän tarvitsemista milloin mihinkin juttuun ja leikkiin ja aavistuksen verran komentelun makua ; ). Mitäpä sitä ei tätskä tekisi, kun toinen kertoo monta kertaa miten ikävä on ollut.

Photo 03-12-14 18 15 32_opt

Leikkien touhussa. Toinen kasaa, toinen purkaa.

Torstaina oli vähän erilaista lapsiseikkailua tarjolla, nimittäin menimme parin puoluetoimistoaikaisen ystäväni kanssa käymään ’rotinoilla’. Olin luvannut viedä mennessäni kakun, joten aiemmin hankkimani Maria Lönnqvistin Raakaleipurin parhaat kakut pääsi ensitestiin. Valkkasin kirjasta vähän erilaisen kakun, minkä tekoon normaalisti olen tottunut. Pääraaka-aineet nimitätin olivat banaani ja tuore taateli (jonka makuun ihastuin täysin, karkkia!!!). Hiukan jouduin soveltamaan ohjetta, koska pienempi irtopohjavuokani on 18cm halkaisijaltaan. Kakusta tuli mielestäni aivan ihana, joten tässä loistava ohje suklaan ystäville:

Photo 03-12-14 22 19 38_opt-2Pehmeä hedelmä-suklaakakku

Pohja
3 dl mulperimarjoja
Rouhi ja levitä leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle.

Suklaatäyte
250 g tuoreita taateleita
3 banaania
1 omena
1 dl raakakaakaojauhetta
1 dl psylliumia
Sekoita kaikki ainekset psylliumia lukuunottamatta tasaiseksi seokseksi. Lisää psyllium, sekoita ja kaada nopeasti vuokaan.

Suklaakuorrute
100 g kookosöljyä
100 g tuoreita taateleita
1 dl lämmintä vettä
1 dl raakakaakaojauhetta
ripaus ruususuolaa
Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi massaksi. Kaada täytteen päälle. Anna olla viileässä pari tuntia. Koristele esim. pekaanipähkinöillä, syötävillä kukilla, kookoslastuilla…

Tämän kakun voi muuten myös pakastaa! Itse tykkäsin taatelin tuomasta makeudesta ja suklaakurrutteen tuhtiudesta. Se oli sopiva aavistun ’kevyemmän’ täytteen parina. Menee ehdottomasti tekoon toistekin, mikä ei näissä ole aina itsestäänselvää… Tosin parasta raakaleivonnassa (ja leivonnassa ylipäätään) on, että aina voi parantaa, eikä resepti ole koskaan valmis tai täydellinen.

Parantamisesta puheenollen, erityisesti joulun alla musta tulee aina maailmanparantaja. Tiedättekö, sellainen joka ostaa itselleen hyvää mieltä auttamalla muita? Yritän aina keksiä miten saisin hyvää mieltä muille, jotta omakin olo olisi parempi. Masentuneen itsehuijausta?

No kuitenkin, asiaan. Moni teistä on varmaan lukenut lehdistä tai törmännyt Facebookissa Jouluapuun, jonka kautta avun tarpeessa voivat pyytää sitä ikäänkuin joululahjaksi. Se, miksi itse olen tästä niin tohkeissani, on luultavamminkin se, ettei avun pyytäminen ole minulle helppoa. Päin vastoin, se on ihan kauheaa. Joutua myöntämään ääneen, ettei itse osaa. Pysty. Onnistu. Jaksa.

Jouluavun kautta ihmiset voivat pyytää apua tai palveluksia kynnyksen siihen pysyessä matalalla. Ei tarvitse selittää jos ei halua, eikä olla suorassa yhteydessä kehenkään livenä. Sopii minullekin. Olen lähettänyt kasan mimmin sekä siskon poikani ja tyttöni vaatteita sekä joitain leluja ympäri Suomea niille, joille siitä oikeasti on iloa. Ja samalla saan itse tosiaan hyvän mielen, kun meille tarpeettomat tavarat päätyy kiertoon tehden hyvää.

Ehkä sinullakin olisi jotain ylimääräistä, mistä luopuminen ei merkkaa sinulle paljoa, mutta voisi tuoda apua ja joulumieltä jollekin toiselle?