Meille saapuu nopealla aikataululla uusi perheenjäsen, nimiittäin Minion tulee huonenna taloon! Perinpohjainen pohjustukseni (jatkuva toisto…) tuotti tulosta ja pitkäaikainen haaveeni toteutuu huomenna: Mino the Minion saapuu residenssiimme . Meille kotiutuu siis todellinen minikoira, pienikokoinen Chihuahua. Tai kuten tätskän 2v muru E totesi: kissakoira ☺️.

Olen kauan etsinyt meille jo koiraa, joka ei aiheuttaisi perheenjäsenille allergisia reaktioita (eli että hänet voi ’koeajaa’ lasten kanssa), joka olisi helppohoitoinen (helposti pestävä ja mukana kuljetettava, ei superpitkiä kävelylenkkejä vaativa) ja joka ei olisi enää aivan pentu – sisäsiistiksi opettaminen on minulle tässä kohtuukiireisessä elämäntilanteessa haastavaa, eikä se ole missään nimessä meidän 12-vuotiaan tytön tehtävä.… Lue lisää »

Olin viimeiset 5 viikkoa enemmän ja vähemmän kesälomalla, ja vaikka periaatteessa oli aikaa kirjoitella, ei vaan ollut inspistä sitten yhtään. Pahoittelut lukijoilleni, mutten jaksanut tehdä puoliväkinäistä täällä-ollaan -postausta. Kaipasin vaan lepoa ja löhöömistä, hyviä treenejä ja ruokaa.

Mun loman ekan viikon kaikki lapset oli meillä. Jouni oli töissä kolme mun ekaa lomaviikkoa, joten minun ensimmäinen lomaviikko oli aika hulinaa. Toisella viikolla vahdin siskon lapsia pari päivää ja tein ohjauksia, kolmannen viikon olin osaksi töissä.… Lue lisää »

Keskiviikkona oli aika ihana iltapäivä. Tätskän kohta 3 v. muru soitti aiemmin sydäntäsärkevän puhelun, jonka sisältö oli yksiselitteinen: ’Ulla minulla on ikävä sinua.’ ja murun äiti jatkoi kutusulla murun päiväkodin joulujuhlaan. Voi kyynel! Eihän moisesta pyynnöstä voi kieltäytyä, vaan pitää olla vain onnellinen, että tätskän pieni muru edes muistaa tätskän ja kaipaa leikkikaveria. Keskiviikkona siis suuntasin hieman aiemmin töistä kohti Pohjois-Tapiolaa ja vuoden ekaa joulujuhlaa.… Lue lisää »

Eihän lapsista saa sanoa pahaa. Varsinkaan, jos ne ei ole omia.  Lapset ei koskaan ole ärsyttäviä, rasittavia, manipuloivia, tahalaan ’tyhmiä’ eikä varsinkaan itsepäisiä. Enhän mäkään koskaan ole (enkä varsinakaan ollut lapsena, mulla oli ne valjaat ihan oman turvallisuuteni takia!).

Kuten arvata saattaa, meillä oli edellinen viikonloppu lapsiviikonloppu. Itse olin tyylikkäästi kokouksessa sekä lauantain että sunnuntain, mutta yritin paikata tilannetta pyytämällä loppuperheen sunnuntaina syömään keskustaan kun pääsen töistä.… Lue lisää »

Olin eilen viettämässä hulttio-iltaa kun puoliso jäi lasten kanssa kotiin. Olin sopinut ystäväni kanssa treffeistä Sandron uudessa Eiran ravintolassa, jonne suuntasimme nauttimaan elämäni ensimmäistä gluteenitonta hampparia (jep, en ole saanut aiemmin aikaiseksi, kun en pidä normivalmis-gluteenittomista sämpylöistä) ja tietysti vanhat naiset hunningolla -tyyliin Cavaa. Olen kerran aiemmin käynyt syömässä Sandro Kalliossa simpukoita ja ihastuin ikihyviksi heidän leivästään. Se on aivan tajuttoman hyvää ollakseen viljatonta.… Lue lisää »

Miksi sinulla ei ole lapsia? Oletko ajatellut hankkia? Se lapsikeskustelu. Se keskustelu, joka tässä iässä tulee käytyä kaikkien vähintään 10 vuotta  itseään vanhempien ihmisten kanssa. Sekä tietysti jokaisen tädin, sedän, kummin, kaiman ja naapurin kanssa.

No kuulkaas, kyllä minä olen miettinyt asiaa vaikka kuinka monesti.  Mutta mistä lähtien lapsia on vain hankittu? Ymmärtääkseni niitä saadaan, jos vaan universumi meille niin suo.… Lue lisää »

Aika on mennyt taas lentäen. Viime aikoina on tullut mietittyä kaikkea muuta kuin kisaa, mikä on tietysti ihan hyvä juttu, mutta aiheuttanut päälle suunnatonta väsymystä. Monirakkulasyndrooma, toisen puoliskon kolme lasta ja oma ikä on aiheuttanut väistämättömän pohdinnan: haluanko minä omia lapsia? Voinko minä edes saada niitä? Mutta koska ajatus on niin kesken vieläkin, palaamme tähän aiheeseen joskus toiste.

Sunnuntaina oli tätkän murun, eli kummityttöni 1-vuotisjuhlat.… Lue lisää »