Hermoloma, check!

Oltiin juhannuksen yli tosiaan Tallinnassa, ihan rehellisesti hermolomalla. Ei aikatauluja, ei pakollisia menoja, ei kalenterimerkintöjä eikä varsinkaan kiirettä, mun pahinta vastustajaa arjessa. Ja tietysti mikä parasta, ei ruoan pakkausta useaksi päiväksi tai itikoiden pelkoa. Silkkaa parisuhdeaikaa ja stressitöntä olemista. Toimi, jopa mun vatsa voi paremmin ja pystyin syömään maitoa (!) reissussa. Mutta kuten kaikki hyvät reissut, tämäkin alkoi salilla. Näppäränä tyttönä hoidin sen alta pois keskiviikkona ja pidin torstaina täyden lepopäivän, jotta vältyin stressaamasta aamusalia ennen töitä tai salille ehtimistä Tallinnan päässä – sekä sain nauttia laivalla lasin viiniä (se oli tietenkin suurin syy ;) ). Keskiviikkona oli samalla mun jalkapriorisaation vika treeni, ja sen mukaan oli vähän sellanen ’kaikki tänne heti’ meininki ilmassa. Jouni lähti mukaan varmistamaan kyykkyjä, jotta sain tehtyä 10 kyykkysarjaa varmasti loppuun ja tuhottua jalat prässillä.

Photo 17-06-15 20 00 06_optTyylikäs (muah) ja tyytyväinen Adidas-nainen treenin jälkeen

Photo 18-06-15 17 13 13_optPhoto 19-06-15 16 44 19_optTorstaina nautin aamupalaa mutsin ja siskon kanssa Fazulla ennen lyhyttä duunipäivää ja iltapäivällä lähdettin sitten virallisesti minilomalle. Käytiin perillä kurkkimassa hotellin lähiympäristöä ja tietenkin syömässä hyvin, mutta ei mitään sen kummempaa. Mun spesiaaliruoaksi reissussa valikoitu saman tien Viru keskuksen alakerrassa myytävä jogurttijäätelö, jota olisin voinut syödä kyllä ihan koko ajan. Ja jos rehellisiä ollaan, niin about joka päivä sitä vedinkin. Suoraan pohkeeseen! Ihan törkyhyvää, mun uus lemppari, Ei liian imelää, mutta silti makeaa, ja sellainen sopiva hapan maku. Ihan parasta! Tätä pitää saada kotonakin.

Perjantaina kävin tekemässä lyhyen mutta tehokkaan aamusalin hotlan salilla. Se oli itseasiassa aika hyvin varustettu Matrixin laitteilla ja käsipainoilla, vaikka vapaat painot muuten puuttuikin. Vetäsin olkapäille pari supersettiä ja rinnalle sekä ojentajille yhden. Hra Valokuvaaja oli mukana henkisenä tukena, katsomassa iPadiltä jotain settejä josta minä en taasen ymmärtänyt oikein mitään (varmaan sitä jotain mitä se kutsuu devopsiksi?).

Photo 19-06-15 12 21 32_optSiellä se nauttii oikeaoppisesta jalkaprässistä <3

Salin (ja pikaisen suihkun) jälkeen menin ripsihuoltoon Casabellaan, joka itse asiassa sitten olikin ripsien poisto ja uusien laitto – ilmeisesti kosmetologi ei ollut tyytyväinen mun edellisien ripsien laatuun tai kiinnitykseen. En kyllä ihmettele, se liima oli aikamoinen viritelmä. Hintaa hommalle kertyi silti vain huollon verran, 28 euroa, ja aikaa meni tunti. Olin tosi tyytyväinen, vaikka taisinkin valita liian pitkät räpsyt. 13 ja 14 millistä sekaisin, that is. Yleensä mulla on ollut 12 millistä, ja silmän sisänurkassa kymppiä. Nyt huomaa, kun meinaa osua silmälaseihin…

Lounaalla käytiin (lopulta reissun aikana parikin kertaa) Elevantissa, joka on vanhankaupungin Vene-kadulla. Mun ehdoton suosikki-intilainen Tallinnassa. Voimakkaat ja rikkaat maut ja samalla sopivan tuliset, me kun tykätään että chiliä ruoassa kanssa on. Tulisuus ei kuitenkaan peitä muita makuja alleen, mikä on harvinaista. Yhtään kuvaa lihathalista ei valitettavasti ole, koska me aina ehdittiin mussuttaa se yli puolenvälin ennen kuin muistin koko kuvaa. Kerrottakoon kuitenkin, että hinta 2 hengen thalille oli 28 euroa (yhteensä, ei per naama!), ja nälkä ei jäänyt. Päin vastoin, ei saatu sitä kummallakaan kerralla loppuun.

Photo 19-06-15 20 28 17Illalla testattiin ravintola Kaks Kokka, joka oli kyllä hinta-laatusuhteeltaan yksi parhaita. Alkuruoaksi otettiin talon snack-lautanen, jossa oli kylmäsavulohta, ankeriasta, maustettuja pähkinöitä, juustoa, marinoituja tomaatteja ja oliiveja, itsetehtyä makkaraa, kuivattua kalaa ja tillikurkkuja. Alas tämän huuhdoimme tietenkin kuivalla skumpalla ; ). Pääruoaksi minä otin paistettua kuhaa bearnaisekastikeella (parasta mitä olen koskaan syönyt, rehellisesti!) ja Jouni jotain lihaa (mä en niin muista mitä lihaa se oli..). Erityisesti herra kehui selleri-perunapyrettä, saa kuulemma tehdä kotonakin. Yllätyin. Jälkkäreitä ei muuten enää jaksettu syödä (wtf), mutta ei nekään olisi ollut hinnalla pilattuja. Koko setille tuli hintaa joku 80 e, josta se skumppa oli puolet.

Lauantaina satoi kaatamalla, joten aloitettiin päivä tekemällä taas tehokas aamusali, tänään myös hra Valokuvaajan osallistuessa itse tekemiseen. Pari settiä selkää, superi haukkoja ja vatsat. Nothing fancy, mutta perille meni. Homma oli taputeltu tunnissa.

Päivä muuten tuli kulutettua Tallinnan suurimmassa ostoskeskuksessa Ülemistessa syöden ja shoppaillen Tamariksen kenkiä. Niiden malli käy mun jalkaan todella hyvin, ovat mm. tarpeeksi kapeat ja hankaavat korkeaa kantaluutani todella harvoin. Paluumatkalla käytiin Stockalla, mikä oli selkeä virhe: matkaan tarttui kahdet Steve Maddenin kengät (nämä on uudet lapseni), joita ei täkäläinen Stocka myy. Vinkvink, voisitte ottaa valikoimiin! Olisin uskollinen asiakas, edelliset jouduin kantamaan New Yorkista saakka.

Illalla nähtiin Tallinnaan töiden perässä muuttanutta ystävää syömisen ja Mojitojen juomisen merkeissä. Oli ihanaa vaan relata, syödä, jutella mukavia ja nauttia seurasta.

Sunnuntaina nukuttiin niin myöhään kuin mahdollista, että ehdittiin aamupalalle. Päivällä käytiin vielä vanhassa kaupungissa kävelemässä ja katselemassa maisemia. Jonkun ihan todella loistavan idean seurauksena otetiin matkalaukut mukaan, ettei ’tartte tulla enää hakemaan’, ja vedettiin niitä sitten perässä päivä mukulakivikaduilla. Vähän meni lavanseutu jumiin ja alkoi päätä kolottamaan.

Miniloma oli edellisestä postauksessa pohtimista peloista huolimatta todella onnistunut. Minäkin osasin olla kiirehtimättä joka paikkaan, ja sen huomasi niin Jouni kuin tosiaan vatsani. Se voi paremmin kuin aikoihin reissun ajan, toimien kohtuullisen normaalisti, ilman turvotusta ja ollen lähes kivuton. Vaikka maha alkoikin kyllä kiukkuamaan jo takaisin tullessa laivalla, nyt kuitenkin tiedän, että suuri osa ongelmista on päässäni, vaikka se nyt ei sitä stressaamista poistakaan. Voin kuitenkin uskoa, että kun saan mieleni tasapainoon, myös vatsaongelmistani häviää iso osa, ja joku päivä voin vielä syödä jäätelöä ja nauttia croisanttia. Sitä ennen, riisi on paras ystäväni : )

Photo 19-06-15 18 18 42_opt