Just rollin’ (kohti lomaa)

Jopas on taas aika vierähtänyt edellisestä postauksesta. Elossa ollaan, nou worries! : D

Photo 08-06-15 09 00 42_optToissaviikonlopun oli aivan törkeän hyvä keli, jos muistanette, ja harjoittelin lauantain ja sunnuntain skedeilyä hra Valokuvaajan painostuksesta. Oma lonkkarini on mulle liian jäykkä (on muuten myynnissä, osta pois! niiden valmistus on lopetettu, last chance ja silleen), joten testailin sitten puoliskon matalaa, paremmin slaideihin sopivaa lonkkaria. Suprise suprise, sen mä handlasin! Tasapainon tai vauhdin kanssa en ole niinkään kipuillut, vaan kääntymisten. Omalla lonkkarillani ja minun painollani piti suunnilleen kaatua haluamaansa suuntaan, jotta sai laudan tottelemaan, erityisesti kun se olisi vaatinut enemmän vauhtia. Nyt lauta rullaili nätisti alla ja menin ihan ite Pasilasta keskustaan ja takaisin. Kävin jopa Aleksanterinkadulla ja Espalla vilinässä väistelemässä poukkoilevia ihmisiä. Se ei ollut erityisen miellyttävää, mutta made it anyway. Hih, maanantaina töihin lautaillessa huomasi, että pakarassa oli jotain kivoja pieniä lihaksia, jotka eivät ole saaneet aiemmin kauheasti rasitusta. Oli nimittäin aavistuksen tahmakkaa… Muutenkin kun olin p***anjäykkänä ollut laudan päällä harjoitellessani, koko kroppa oli aikalailla sementtiä.

Photo 16-06-15 09 28 16_optTreenejä on tehty edelleen jalkapriorisaatiolla, mutta viime viikon jalkatreenissä etureidet sanoi itsensä irti ja huomauttivat näin, että olisi kevennyksen paikka. Ehdin keskiviikkona tehdä kaksi työsarjaa prässiä valmentajan kanssa, kun etureidet alkoivat vaan tärisemään, eikä niistä saanut rehellisti mitään enää irti. Ihan hapoilla ja hermotus taisi olla kanssa vähän överit? No, tehtiin sitten satujumppaa pyllylle ja takareiskoille ja pistettiin pillit pussiin. Tuli sekin päivä nähtyä, kun Eloranta meinaa nukahtaa kesken treenin.

Loppuviikko sitten huilailtiin ja maanantaina kävin vetämässä ekan oikean treenin, jaloille tietysti. Vähän oli alkukankeutta ilmassa, mutta tuntui taas enemmän siltä kuin pitäisikin. Etureidet on toki väsyneet, eikä ihme kun niitä on hakattu kolmen kerran viikkotahtia, mutta vain väsyneet. Pakarassa ja takareiskassa ei ollut pienintäkään merkkiä edellisviikoista. Kuitenkin todettiin, että tämän viikon jälkeen keskitytään taas täysillä selkään ja olkapäihin ja jätetään jalat ylläpitomodeen.

Positiivisena se, että saatiin vedettyä jalkoja about 10 viikkoa ja näyttäisi että kehitystäkin on tullut, vai mitäs olette mieltä? Ja mikäs sitä kevennystä pitäessä silloin kun sen paikka on. Vetäsin tosiaan viime viikon loppupuolen (to-su) iiiiiiiiihan täyttä lonkkaa syöpötellen ja jopa vähän juopotellen terassilla skumppaa. Tuli testattua Wanhan Magnum-baarikin, kun jäi viime kesänä kisadieetin takia väliin. Tuomio: ihan kiva, törkeen makea jäde ja aika hintava. Mutta oli se nätti <3. Lauantain viihdytin tätskän muruja, käytiin ajelemassa dösällä ja syömässä AlppiTorilla burgerit. Pienempi muru ei ollut dösässä tainnut ennen ollakaan, ja raflaruokailukin oli elämys. Ja ne ilmeet, kun jälkkäriksi haettiin kaupasta ITSEVALITUT jädet!

Photo 12-06-15 10 29 52_opt

Photo 13-06-15 14 49 28_opt

Photo 13-06-15 12 04 03_opt

Tämä viikko onkin tynkäviikko, kun perjantai on vapaa ja torstaina pääsee töistä jo klo 13 : ). Suunnataan puoliskon kanssa enemmän kuin ansaitulle minilomalle niinkin eksoottiseen paikkaan kuin Tallinna. Viiden tähden hotelli, hoidot ja hyvä&halpa ruoka odottaa! Ollaan suunniteltu lyhyttä reissua jo viime syksystä, mutta ei sitten päästykään lähtemään mihinkään kisojen jälkeen. Jouluna oli sitten lapset ja sen jälkeen ei oikein ole ollut vapaiden puolesta mahdollisuutta mihinkään mennä. Jounilla on lomat muutenkin vähissä työpaikan vaihdoksen takia, eikä pysty pitämään kesälläkään kuin 2 viikkoa kesälomaa. Odotukset tämän miniloman suhteen on siis todella korkealla, ja vähän puhuttiinkin eilen, että se on jopa liiankin. Ja se pelottaa molempia. Ai miksi? Kun odotukset on niin jäätävät, tulee helposti pettymyksiä, vaikka loma olisikin mukava. Siitä tuleekin ’ihan kiva’ sen kivan tai jopoa mahtavan sijaan. Miten tilanne taklataan?

Muutenkin tässä on ollut jo hetken aikaa tilanne päällä myös kotona, nimittäin minä olen selkeästi ollut koko ajan jotenkin jännittynyt ja stressaantunut, enkä nyt vain töistä. Eikä se tietenkään voi olla vaikuttamatta myös muihin, erityisesti puolisooni, joka on hänkin herkkä muiden tunteille. Koska olen minä, niin mahani myös reagoi stressiin todella voimakkaasti, ja olen ollut rantapallon nielaisseen näköinen taas pari viikkoa. Lähinnä se on ollut ärsyttävää, kun ihmiset luulee että olen raskaana, mutta myös epämiellyttävän tuntuista ja haitallista, kun ruoka (ja ravintoaineet) ei ole imeytynyt. Nyt todella pelkistetyllä ruokavaliolla (käytännössä lähes vain riisiä, kanaa ja kananmunia) ja stressinpurkukeskusteluilla (ja äh, inhottaa sanoa, mutta sillä skumppapullolla) puolison kanssa olen saanut vähän mahaoireita häivytettyä. Lomalla aion kyllä syödä ruokarajoitteideni puitteissa ihan mitä mieli tekee makroista ja turvotuksista välittämättä, ja eihän sitä tiedä jos vaikka stressi laantuisi ja maha voisikin paremmin kuin nyt stressaantuneena ja tiukalla ruokkiksella? Itse uskon vahvasti, että vaikka tietyt ruoka-aineet ei minulle sovi missään tilanteessa, suurin osa ärtyneen suolen ongelmastani johtuu jatkuvasta stressistäni.

Ihanaa juhannusta kaikille, ja peukut pystyyn ettei täällä koto-Suomessakaan sada koko aikaa. Itsehän totean vain, että pysyn viiden tähden hotellissani ja nautin ruoasta, jos niin Viron puolella sattuu säänhaltijat päättämään. Mä selviän ; ) Puss!

Photo 17-06-15 09 37 51_opt