Reissua, treenivideota ja tassuterapiaa. (Ei välttämättä tässä järjestyksessä.)

IMG_3502Ain’t I the cutest Husky ever?!? Olkaa hyvä, tuleva vetokoira Bailey Ivalosta. Pusspuss ja halit päälle! Ei tarvitse kysyä, meinasinko a) rutistaa kaverin lyttyyn, b) piilottaa sen ylisuuren (aikuisten koot!) safari-haalarini sisään ja c) kuolata läpimäräksi (normisti lie menee toisinpäin?).

Olen ollut tässä kaksi viikkoa enemmän ja vähemmän tien päällä, eli yhtä monta yötä kotona kuin reissussa. Ensin olin ma-ti Rovaniemellä työkeikalla, sitten putkeen ti-to Saariselällä Allianssin hallitusevakossa. Siellä pääsin sentään myös viettämään pari tuntia vapaata, eli salille ja tassuterapiaan Husky Safarille. Otin niistä muutamista tunneista kaiken irti olkapäiden super- ja triplasarjojen muodossa ja nauttien Lapin taiasta. Lapin luonnossa on oikeasti jotain outoa, joka saa jopa minut rauhoittumaan. Kuten tekstejäni aiemmin lukeneet tietävät, levollisuus ei ole syntymäkauraani.

Ko. viikon lauantai oli myös työpäivä, joten viikonloppu jäi sunnuntain mittaiseksi. Siitä otettiinkin kaikki irti kotibrunssin merkeissä, joka tietenkin lähti vähän lapasesta. Hetkonen, siis oliko niitä muitakin mahdollisuuksia?

Tämän viikon maanantaina kutsui Kuopio, josta pääsin sentään jo tiistaina takaisin (pääseminen kuulostaa siltä, kuin työni olisi kamalaa. Ei se ole. Mutta koti on kiva. Ja se mies ja se mimmi, jotka siellä asuu.). To-pe meni puolestaan Levillä meidän oman järjestötoimikunnan kanssa pohtien mm. uutta keskusjärjestöä ja tänään sunnuntaina matkaan kohti Jyväskylää Pendolinon ’siivin’ (ainakin turbulenssia on havaittavissa!). Olen ainakin tehnyt osani Finnairin ja VR:n tukemiseksi.

Että ei mulla oikeestaan muuta kuin että oma sänky, olet ihanin ikinä! Tempur, I love you!

Olenhan minä toki treennnutkin, sekä reissussa että himassa. Aikaa löytyy aina, jos haluaa. Tosin rehellisyyden nimissä on todettava, että joskus treeni kannattaa jättää väliin pävien venyessä ja takapuolen istuessa suurimman osan päivää jossain epäergonomisessa penkissä epäinhimillisiin kellonkaikoihin. Ei se kroppakaan ihan kaikesta toivu, eikä ole vastaanottavaisella tuulella jos lihastalkoot on mielessä. On olemassa turhiakin treenejä, valitettavasi. Päällenihän toki riittää kun vaan pääsee meuhkaamaan, mutta kehityksen kannalta treenaaminen on joskus vaan aika toivotonta. Silloin on parempi ottaa parin tuntia pidemmät yöunet kuin oikein tietoisesti auttaa itseään saamaan ne stressihormonit kattoon.

Ne treenit. Niin. Eilen vuorossa oli selkäpäivä. Tein pitkästä aikaa vain taljaliikkeitä, kun alaselkä on ollut aika helkutin jumissa viimeisten viikkojen junassa, bussissa ja erityisesti lentokoneessa ja semmatuoleissa istumisesta. Alkuun vedin 45 asteen kulmassa olevalla tuolilla otsa selkänojaan painettuna ylätaljaa niskantaa superina pulloverin kanssa, ja sitten vähän mulle uudehkoja liikkeitä taljassa kahvoilla.

Lämmittelynä krossaria erityisesti olkapäiden lämpiämiseksi ja hallitusti tehtyjä kulmasoutuja jne liikkeitä selälle.
1.1 ylätalja niskantaa
1.2 pullover
2.1 ylätalja rinnalle

2.2. ylätalja rinnalle, polvillaan kahvoilla

3 ristitalja ylhäältä, polvillaan kahvoilla

Kuten huomata saattaa, keskityn todella paljon tällä hetkellä kunnon venytykseen ja supistukseen, ja yritän tehdä työn kohdelihaksella. Selkä ei ole mulla mitenkään parhaiten hermottunut, joten siksikin todella tuntumahakuista treeniä – mutta ei nyt mitään painojen heiluttelua tietenkään. Painot on aina haettu niin, että toistoja tulee karkeasti 8-12 riippuen liikkeestä ja sen paikasta treenin sisällä, ja välillä ne tulee pakolla ja välillä ilman ; ) .  Ajatus on vahvasti, että eka työsarja on jo oikeasti raaka, ja jokainen sarja tehdään niin, ettei jätetä toistoja varastoon.

FullSizeRender-8Pudotuksia käytän nyt myös paljon, erityisesti olkapäille ja jaloille, mutta ylipäätään aika tasaisesti koko kropalle. Tuntuisi toimivan. Palautumiskapasiteettini on sen verran hyvä, ettei erikoistekniikoiden käyttö verota seuraavaa treeniä. Tai siltä se ainakin tuntuu, kun olen mennyt ”kevyellä” kolmijakoisella (2 treeniä, lepo, treeni, lepo) kisoista lähtien. Viime keväänä näihin aikoihin mätkittiin joku 12 viikkoa tuplatreeneillä (7 päivän kierto, 6 tuplatreenipäivää ja 1 lepo), eikä ylikunto silloinkaan pahemmin nostellut päätään. Tuplatreenit lopetettiin heti, kun treenipainot alkoi junnamaan / yhtään tippumaan.

<- mitenkään eilisen tai tämän päivän treeneihin liittymätön kuvituskuva, joka yrittää epätoivoisesti demonstroida, että jotain on erikoistekniikat olkapäihin tartuttaneet?

Nyt istun tosiaan junassa matkalla kohti Jyväskylää, jossa huomenna on työkeikka. Vähän ennen lähtöä kävin tekemässä jalat ja kyllähän sen tässä istuessa nyt huomaa. Parhaita ideoita ja jopa etukäteen tiedostettu, mutta minkäs teet. Aina ei voi optimoida.

Polvi on kiukutellut tosiaan, kuten edellisessä postauksessa kitisin, mutta tänään mitta tuli täyteen ja päätin, että mennään mitä mennään, ja katsotaan meneekö se siitä pahempaan suuntaan vai ei. Tässä on kolme viikkoa himmailtu. Jaksa ylivaroakaan enää, jos se ei siitä ärry – enemmän tässäkin tuntuu olevan sama logiikka kuin niskassa aikoinaan, että salilla kaiken tekee niin hallitusti ja keskittyen, ettei vahinkoa tule, mutta muuten heiluessa onnistuu aina tekemään damagea.

Menu kattoi tänään alkuun lämppäriä reiden ojennuksieb ja reiden loitontajien muodossa, sekä:
Kapea kyykky, koroke kantapään alla (työsarjat 4*12)
Pakarakyykky smith (10*6 20sek palautuksilla)
SJMV kp (3*8)
Reiden ojennus istuen (pyramidi + 3*3-4 pudotusta – yksi pudotussarja kestää rapiat 2:30). Tässä ensimmäinen pudotus, vielä virtaa : D